Rasvaprosentin mittaus

Rasvaprosentin mittauksessa mitataan kehon rasvakudoksen määrää kehon painoon nähden. Painoindeksi on tyypillisesti käytetty pituus-painosuhteen laskennallinen arvio, mutta se ei sovellu juurikaan henkilölle, jolla on keskimääräistä enemmän lihasmassaa. Tähän rasvaprosentin mittaus soveltuu huomattavasti paremmin.

Rasvaprosentin mittaustapoja ovat mm. ihopoimu-, bioimpedanssi- ja DXA-mittaus sekä vedenalaispunnitus. Kaksi jälkimmäistä ovat hieman tarkempia, mutta normaalikäyttäjälle huomattavasti kalliimpia mittaustapoja. Pihti- eli ihopoimumittaus on suosituimpia mittaustapoja kehonkoostumuksen mittaamiseen. Useimmat urheilijat vannovat nimenomaan sen nimeen. Pihtimittauksen hyötyjä ovat helppous, edullisuus ja toistettavuus. Eri mittauksissa on kuitenkin huomioitava, että ne eivät ole keskenään vertailukelpoisia koska antavat erilaisia tuloksia. Mittaustilanne ja tapa tulisi vakioida, jos halutaan seurata edistystä.

Mitä hyötyä rasvaprosentin mittauksesta on?

- Voidaan määrittää kuinka paljon kehon painosta on rasvaa

- Voidaan määrittää mikä on rasvaton kehonpaino

- Voidaan seurata näiden kahden kehitystä toisiina nähden

  • Kuinka paljon harjoittelun avulla on kehitetty lihasmassaa
  • Kuinka paljon painonpudotuksessa on poltettu rasvaa

- Voidaan arvioida tarkemmin henkilön energia-aineenvaihduntaa

  • Kuinka paljon henkilö kuluttaa energiaa päivän aikana
  • Kuinka paljon voi syödä päivän aikana

Hyvinvointiverstas Relevossa mittaus tehdään erittäin laadukkaalla Harpenden ihopoimumittarilla.

Aloittelevan kuntosaliharjoittelijan painon suhde rasvattomaan painoon. Puntari näyttää vähäistä painon putoamista, mutta todellisuudessa rasvaa on palanut huomattavasti enemmän kuin painoa on pudonnut. Tässä tilanteessa ei ole edes järkevää seurata pelkästään puntarilukemia.

Painoa pudonnut: 0,55 kg
Rasvaa poltettu: 2,9 kg
Rasvaton kehonpaino noussut: 2,35 kg


Normaalipainoisen ihmisen rasvaprosentti on naisilla n. 25-33% ja miehillä 13-21%.  Naisilla on siis luontaisesti enemmän rasvamassaa painoon nähden. Selkeä viitearvojen ulkopuolella oleminen vaikuttaa terveyteen. Liian alhainen tai liian korkea rasvamassan määrä vaikuttaa negatiivisesti kehon toimintaan.

Sopiva seurantaväli on 1 mittaus / kuukausi. Tällöin tulosten muutokset näkyvät ja mittaustilanteen virhemarginaali ei vaikuta suuresti seurantaan. Mittaustilanne tulisi aina kuitenkin vakioida mahdollisimman samankaltaiseksi. Tulokseen vaikuttaa esim. virtsarakon tilanne, ihonalainen nesteisyys (eri aikoihin päivästä tai treenin jälkeen), kuukautiskierron vaiheet naisilla ja viimeaikaiset ruokailut.

Voit varata aikasi mittaukseen ajanvarausjärjestelmästä.