EMS-laitteen ohje

EMS eli Electrical muscle stimulation on lihaksen aktivointiin, palautumiseen, verenkierron tehostamiseen ja jossain määrin kivunhoitoon käytettävä stimulaatiomenetelmiä, joka toimii nimensä mukaan sähköllä. Stimulaatiolla voidaan aktivoida mm. huonosti aktivoituvia lihaksia, joita on tahdonalaisesti vaikea aktivoida.

Laitteita käytetään tyypillisesti siten, että ihoon asetetaan liimattavat elektrodit. Elektrodien välillä kulkeva sähkövirta stimuloi hermostoa. Liimattavien elektrodien tilalla voidaan käyttää myös sähköä johtavia akupunktioneuloja, jolloin voidaan vaikuttaa syviinkin lihaskerroksiin.

Nykyaikaset EMS-laitteet ovat tyypillisesti kaksikanavaisia, jolloin niissä on kaksi erikseen ohjattavaa elektrodiparia eli yhteensä neljä elektrodia.

Sähköstimulaation avulla lihaksen tai lihasryhmän motoriset yksiköt aktivoituvat ja lihasharjoittelua voidaan suorittaa helpommin. Kyseessä on siis motorista oppimista tukeva hoitomuoto. Parhaiten se toimii joko erittäin heikoille lihaksille tai urheilijoilla voimaharjoittelun tukena.

Elektrodien asettaminen

Elektrodit tulee asettaa siten, että elektrodien väliselle alueelle jää lihaksen motoristen hermojen motoristen päätelevyjen alue eli se alue, mihin hermo päättyy lihaksessä. Tyypillisesti hermo on lihaksen keskikolmanneksen alueella. Yksinkertaisemmin elektrodien sijoitus voidaan ajatella siten, että elektrodiparin toinen johdin asetetaan lähelle lihaksen lähtökohtaa (origo) ja toinen lähelle kiinnityskohtaa (insertio). Pitkillä lihaksilla kohdistus voi olla haastavaa jolloin lihas ei supistu. Tällöin elektrodien väliä toisiinsa kannattaa lyhentää.

Elektrodien asettaminen leveään selkälihakseen

EMS toimintaperiaate

Lihakset supistuvat kun ne saavat sähköisen ärsykkeen. Normaalisti sähköinen käsky tulee aivoista tai selkäytimestä ja hermorunkojen kautta ne käskyttävät lihasta. EMS:n avulla lihasta voidaan stimuloida ulkoisesti. Lihas supistuu siis täysin samalla tavalla kuin aivoista tulevalla käskyllä.

 

Vasta-aiheet käytölle

  • Sydämentahdistin tai muut elektroniset implantit,
  • paikallinen voimakas ihottuma,
  • veritulpan alue,
  • avohaava tai
  • ihotulehdus

Erityistä huomiota vaativat asiat ja alueet

  • epilepsia,
  • pään, kaulavaltimon ja selkärangan (keskushermoston alue) ja
  • sydämen alue

Lihasten lihassolutyypit

Nopeat lihassolut supistuvat nimensä mukaan nopeasti, ne tuottavat paljon voimaa, vaativat paljon energiaa ja ne väsyvät nopeasti.

Hitaat lihassolut supistuvat hitaammin ja ovat kestäviä eli ne väsyvät hitaammin keskitasoisessa rasituksessa.

Keskimääräisesti nopeita ja hitaita lihassoluja on lihaksissa saman verran. Lahjakkaalla voimanostajalla tai pikajuoksijalla on paljon nopeita (tyypin IIa ja IIb) ja maratonarilla taas paljon hitaita (tyypin I) lihassoluja. Harjoittelulla on havaittu olevan vaikutusta lihassolujakauman muuttumiseen harjoitteluominaisuuksien mukaisesti. EMS:n asetuksia kannattaa säätää käytettävän alueen ja lihasten mukaan.

Intensiteetti

Sähkövirran voimakkuus.

Yksikkö: milliampeeri (mA)

  • Aloittelevalle ja vähän liikkuvalle pieni
  • Nostetaan vähitellen tasoa käyttökertojen välillä

Supistuksen kesto

Virran yhtäjaksoinen päälläoloaika

Yksikkö: sekunti (s)

  • Anaerobiseen harjoitteluun lyhyitä (5-6s)
  • Voiman, elastisuuden ja lihasmassan lisäämiseen pidempiä (>10s)
Tauon kesto

Lepoaika supistusten välillä

Yksikkö: sekunti (s)

  • Kuinka pitkään sähkövirta on pois päältä supistusten väleissä
  • Pitkällä supistusajalla ja korkeilla taajuuksilla kannattaa käyttää pidempää taukoa.
Nousuaika

Supistukseen nousu (ramp)

Yksikkö: sekunti (s)

  • Aika, jonka nousu kestää nollatasosta asetettuun intensiteettiin
  • Aloittelevalla käyttäjällä sekä kylmiin lihaksiin pidempi aika (>2 s)
  • Lämmiteltyihin lihaksiin voi käyttää lyhyempää nousuaikaa
  • Joissain laitteessa vaikuttaa myös supistuksesta laskuun
Pulssin pituus

Pulssin kesto

Yksikkö: mikrosekunti (µs)

  • Isoille lihaksille pitkät pulssijaksot ≥200µs
  • Pienille lihaksille lyhyet pulssijaksot ≤200µs ja
Taajuus

Sähkövirran taajuus

Yksikkö: hertsi (Hz)

  • Hitaille lihassoluille pieni taajuus: <18hz
  • Nopeille lihassoluille korkeampi taajuus: 30-50hz
  • Verenkiertoa vilkastuttavaan hoitoon <10hz
  • Korkeat taajuudet pakottaa lihastyöhön ja kasvuun (>50hz). Tällöin tulee huomioida riittävän pitkät tauot.

Omia huomiota

EMS:n avulla voidaan saada vaikutuksia, jota normaalilla harjoittelulla ei saada aikaiseksi. Olen itse käyttänyt sitä huonosti aktivoituvien lihasten harjoitteluun, jolloin käytän laitetta harjoitusten yhteydessä kyseisiin lihaksiin. Lisäksi olen käyttänyt sitä lihashuollollisiin toimenpiteisiin. Alla kaksi esimerkkiohjelmaa.

Taajuus: 15 hz

Pulssin pituus: 200µs

Supistuksen kesto: Jatkuva

Tauko: Ei taukoa

 

Taajuus: 45 hz

Pulssin pituus: 300µs

Supistuksen kesto: Sarjan alkaessa

Tauko: Sarjan päättyessä

Tämän lisäksi lisätään kuormaa ja harjoitellaan lihasta samanaikaisesti, esimerkiksi etureiden EMS-aktivoinnin aikana polven ojennusta laitteessa kuorman kanssa.

Haluaisitko tietoa kehon huoltoon ja hierontaan liittyvissä asioissa?

Liity alta uutiskirjeen saajaksi!

VALITSE ALUE:

Niska Yläselkä Oikea kylki Vasen kylki Keski- ja alaselkä Oikea hartia ja kiertäjäkalvosin Vasen hartia ja kiertäjäkalvosin Oikea ojentaja Vasen ojentaja Oikean ranteen ojentajat Oikean ranteen koukistajat Vasemman ranteen ojentajat Vasemman ranteen koukistajat Vasen pakaran sivu Oikea pakaran sivu Pakara Vasen lähentäjä Oikea lähentäjä Oikea takareisi Vasen takareisi Vasen pohje Oikea pohje Rinta Vasen hartia ja kiertäjäkalvosin Oikea hartia ja kiertäjäkalvosin Kaula Yläselkä Yläselkä Vasen hauis Oikea hauis Vatsan alue Oikea lähentäjä Vasen lähentäjä Oikea etureisi Vasen etureisi Oikea sääri Vasen sääri

Venyttely lihaskartta

Epäkäslihas 1

Epäkäslihas 2

Epäkäslihas 3

Lavankohottajalihas

Olkapää / hartialihas takaosa

Olkapää / hartialihas etuosa

Kiertäjäkalvosin / Alempi lapalihas

Lapaluun sivu / iso liereälihas

Rinta

! Sydämen vuoksi käyttö vain rintalihaksen alaosaan ja -säikeille !

Vatsalihas

Kyynärvarsi 1

Kyynärvarsi 2

Ojentaja 1

Ojentaja 2

Hauis 1

Hauis 2

Kyljen alue / Leveä selkälihas 1

Kyljen alue / Leveä selkälihas 2

Alaselkä / nelikulmainen lannelihas

Alaselkä / selän ojentajalihas

Lonkan koukistaja / TFL

Etureisi 1

Etureisi 2

Etureisi 3

Pakara

Pakaran sivu

Lähentäjä

Sääri

Takareisi 1

Takareisi 2

Pohje 1

Pohje 2

Posted in Lihashuolto.