Ryhdillä tarkoitetaan karkeasti luiden ja tukirangan asentoa. Maallikko mieltää hyvän ryhdin armeijamaiseksi, selän ja pään ollessa suorana. Osittain se onkin tätä, mutta sisältää paljon muutakin. Hyvässä ryhdissä paino jakautuu kehossa oikein päästä varpaisiin ja etenkin selkärangalle.
Mitä minä katson hoidon aikana ryhdistä? Kehoa tulisi katsoa kokonaisuutena, koska monesti yksi virheasento aiheuttaa kompensaatiota muualla. Oli asiakas sitten seisomassa, istuen tai makuulla. Käsittelen tässä hyvin suurpiirteistä ryhdin tutkimista ilman lihas- ja liikkuvuustestauksia tai erikseen lihasepätasapainoja.
Kuvassa kehon luinen rakenne, jossa viivoja ja pisteitä havainnollistamassa oikeanlaista ryhtiä.
1. LUOTISUORA
Luotisuoralla tarkoitetaan kuvitteellista luotilangan muodostamaa suoraa ylhäältä alas. Samaa kuviteltua suoraa voi käyttää kaikissa asennoissa, katsotaan henkilöä sitten edestä, sivuilta tai takaa.
Edestä luotisuora kulkee nenästä rintalastan, navan ja haarovälin kautta jalkojen väliin keskelle.
Sivusta sen taas pitäisi kulkea korvakäytävän, olkapään, lonkkanivelen ja polven kautta nilkan ulompaan kehräsluuhun. Monesti näin ei ole. Yleisessä virheasennossa pää on edessä, hartiat edessä (jolloin olkanivelet kiertyneet sisäkiertoon), lantion asento saattaa olla edessä tai takana tai polvi yliojentunut. Ja usein niiden yhdistelmiä.l
Kun olkanivel on sisäkiertynyt ja kallistunut eteen. Lavat ovat loitolla toisistaan ja pää samalla edessä. Tämä aiheuttaa kovia vetoja niskaan ja huonontaa pään liikeratoja. (Kuvituskuva).
Takaa linjan pitäisi kulkea takaraivokyhmyn (kohouma takaraivossa), selän okahaarakkeiden (eli selkärangan näkyvien nikaman osien), ristiluun ja pakaravaon kautta jalkojen väliin keskelle. Tässä saatetaan nähdä selkärangan vinoutta eli skolioosia tai risti-suoliluunivelen (SI-nivelen) virheasentoja (kuva alempana).
2. RANGAN LUONNOLLISET KAARET
Sivulta katsottuna rangassa tulisi olla ns. luonnolliset kaaret niskan kaularangassa (lordoosi, eli kaareuma sisään), rintarangassa (kyfoosi, eli kaareuma ulos) sekä lannerangassa (lordoosi). Kaaret jakavat painoa luonnollisesti koko selkärangalle. Yhdenkin ollessa liian voimakas tai liian suora, kyseinen virheasento voi aiheuttaa vaivoja selän ja rangan alueelle.
3. LUUSTON TASO- JA SYMMETRIAEROT
Taso- ja symmetriaeroja näkee lähes joka ihmisellä jossain kohtaa kehossa ja niitä pitäisi katsoa sekä etu- että takapuolelta.
Molemmilta puolilta näkee samoja asioita, mutta päätelmät tulee tehdä yhdessä molemmista suunnista.
Hartioiden puolierot on hyvä katsoa:
– Edestä solisluista (loiva yläviisto),
– epäkkäiden korkeudesta sekä
– lapaluun yläkulman ja olkalisäkkeen suhteesta toisiinsa (tulisi olla samalla tasolla).
Jos kiinnittää huomiota pelkästään hartioiden tasoeroon, voisi päätellä toisen hartian olevan korkeammalla vaikka toinen hartia olisikin pudonnut.
Lapaluiden malli ja puolierot:
– Lapaluun sisäreuna ja alakulma tulisi olla kylkiluissa kiinni
– Sisäreuna lähes suorassa linjassa
– Lapaluun reuna n. 7cm selkärangasta. Ja sama etäisyys molemmin puolin
– Lapaluut samalla korkeudella
Virheasentoja lapaluussa (tasoeroa, winging ja anteriot tilt)
Suoliluitten taso (eli lantion sivujen yläreunat):
– Takaa tai edestä katsottuna nolemmat puolet samalla tasolla
– Suoliluitten takayläkärjet (alla olevassa kuvassa peukaloiden alla)
– Etupuolelta suoliluitten etuyläkärjet, joista voidaan havaita lantion kiertymät
Suoliluitten tasoeroa, joka vaikuttaa myös rankaan
Polvet
– Takaa tai edestä katsottuna polvien pitäisi mennä suoraa linjaa. Virheasennossa polvet ovat kallistuneet sisään (varus) tai ulos (valgus)
Sääret
– Säärten asennoista tarkastetaan säärten kiertyminen (esim. virheasennossa sisäkierrossa)
Nilkat
– Nilkoista katsotaan sisään- (pronaatio) ja ulkokiertymät (supinaatio). Kyseiset virheasennot on jo haastavampi nähdä ja tutkiminen vaatii usein liiketestauksia.
Muuta:
Perusasennosta näkee yllättävän paljon asioita (tässä vain muutamia esimerkkejä), joita yhdistetään usein liiketestauksiin. Yksittäinen muutos voi tulla hyvinkin kaukaa. Jo pelkästään nilkan huono liikkuvuus voi tehdä hartioihin tasoeroa, eli koko keho täytyy huomioida kokonaisuutena. Keho kompensoi monesti yhdellä asialla toista ja ylläpitää näillä muutoksilla toimintakykyään. Kaikkiin ryhtimuutoksiin ei voi vaikuttaa itse, jos kyse on vaikkapa rakenteellisista muutoksista. Toki niissäkin tilanteessa harjoittelulla voidaan saada mahdolliset vaivat pysymään poissa.
Lihaksien epätasapainot huomaa nopealla silmäyksellä melko helposti, mutta ne liittyy usein samoihin asioihin kuin luustollisen ryhdin virheasennot. Niistä ei kuitenkaan tällä kertaa:)